Nykyään erilaiset elämäntapablogit ovat äärimmäisen suosittuja ja on
helppoa ymmärtää miksi. Blogeista saa käteviä vinkkejä niin ruoanlaittoon,
sisustukseen kuin liikuntaankin. Voi samaistua tavallisten ihmisten tarinoihin
vaikkapa lapsiperhearjen tai laihduttamisen iloista ja suruista. Useimmissa
blogeissa jaetaan myös erilaisia vinkkivitosia. Tähän sisältyy niin ruoka- kuin
piponneulomisohjeet, mutta myös erilaiset terveysneuvot. Kun fitness-bloggaaja
kehuu bulletproof-kahvia täyttäväksi ja terveelliseksi, kenellä on vastuu
siitä, miten lukija tulkitsee vinkin? Bloggaajalla vai lukijalla?
Suosittuja ovat myös erilaiset "mitä söin tällä viikolla" ja
"esittelyssä tämänhetkinen dieettini"-kirjoitukset. Kun
painonpudotusta tavoitteleva ihminen hakee tietoa erilaisista keinoista ja
vastaan tulee blogien linkkejä nettivalmennuksien sivuille tai kuvauksia
ruokavalioista, joissa jokainen suupala punnitaan, voi näkökulma
elämäntapamuutoksen tekemiseen jäädä aika yksipuoliseksi. Onko nykyään ainoa
keino laihduttaa tiukan ruokavalion noudattaminen ja sen avulla laihtuminen? Mitä
tapahtuu, kun ollaan tavoitepainossa?
Monet bloggarit sanovat, että tekevät ratkaisuja omassa elämässään itseään
varten ja tämä on hyväksi havaittu systeemi itselle. Samalla olisi kuitenkin tärkeää
tuoda esiin, että blogikirjoitukset eivät ole terveysneuvontaa. Omien
kokemuksien jakaminen on voimaannuttavaa ja voi inspiroida myös muita ihmisiä
tekemään muutoksen, mutta monet saattavat myös tulkita ne suoraan neuvoina. Raja
neuvonnan ja kokemusten jaon välillä kun tuntuu nykyään olevan kovin häilyvä.
En tarkoita tällä tekstillä, että kaikki fitnessistä, terveellisistä
elämäntavoista ja ruoasta kirjoittavat bloggaajat tekisivät väärin jakaessaan
kokemuksiaan ja mielipiteitään. Enemmänkin tarkoitus olisi tuoda esiin se, että
nettiin kirjoittaessa kirjoittajalla on vastuu sanomisistaan ja olisi hyvä pystyä
asettumaan lukijan asemaan ja miettiä, miten tekstin voi ymmärtää. Tämä vastuu
on vielä suurempi kirjoitettaessa terveysaiheista, kuin esimerkiksi
punavuorelaisen yksiön sisustuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti